1. helmikuuta 2012

Kiinaa kohti välilaskulla Istanbulissa

ailuVihdoin koitti perjantai 25.1 ja lähtö kohti suurta seikkailua. En ollut ehtinyt juuri jännitellä tulevaa Kiinan vaihtoa etukäteen, sillä tammikuun viimeiset työviikot olivat melkoista hulinaa kun omien hommieni ohella tuurasin myös sairaslomalla ollutta kollegaani. Kiireestä huolimatta fiilikset olivat todella hyvät ja työkaverit olivat järjestäneet meikäläiselle vielä pienimuotoiset läksiäisteeseremoniat perjantaille.

Matkaanlähtö ei sujunut kaikista helpoimmalla tavalla, sillä saavuttuani illansuussa Helsinki-Vantaalle sain kuulla Istanbulin lennon olevan reilusti myöhässä. Olin tosiaan varannut lentoni Pekingiin Istanbulin kautta, sillä en ollut aiemmin käynyt kaupungissa ja Turkish Airlines tarjosi ”ilmaisen” 28h:n stop overin kaupungissa lennonvaihdon yhteydessä. Mikäs sen sopivampaa kuin aloittaa Kiinan valloitus juurikin Istanbulista - silkkitien lähtöpisteestä!

Istanbulissa oli siis pyryttänyt lunta koko perjantain ja tästä johtuen Turkish Airlinesin lento saapui Suomeen myöhässä. Lopulta pääsimme lähtemään Hki-Vantaalta noin 5h alkuperäista aikataulua myöhemmin, eli saavuimme Istanbuliin todella myöhään aamuyöllä. Turkish Airlinesin lento oli muuten varsin positiivinen yllätys ennakkoluuloista ja tarinoista huolimatta; jalkatilaa oli todella reilusti ja haluamansa pääruuan sai valita ruokalistalta – varsin luxusta!

Istanbuliin saavuttaessa Helsingistä saapuvia odotti siis melkein samanlainen talvikeli kuin lähtökohteessa, joten en jaksanut jäädä säätämään bussikyytiä hotellille ja nappasin alle taksin.  Olin valinnut hotellini Tulip Cityn Taksim-alueelta, jota suositeltiin helppona sijaintina niin yöelämää, kulttuuria kuin myös shoppailua arvostavalle. Kannattaa muuten pyytää kys. hotellista huone A-rakennuksesta ja väh. seitsemännestä kerroksesta ikkunat kohti Kultaista Sarvea, niin saa mahtavat näköalat kaupanpäälle! Muutenkin tämä design hotelli oli erinomainen hinta-laatusuhteeltaan sisältäen aamiaisen ja alakerran kylpyläosaston käytön! Suosittelen.

Tulip city hotel






Taksim on siis Istanbulin ”uusi keskusta”, josta löytyy yllättävän paljon aitoa meininkiä sellaista kaipaavalle. Istiklal ostosbulevardi halkoo alueen ja kyseiseltä kadulta löytyy niin länsimerkkejä kuin myös paljon turkkilaisten omia brändejä. Yöelämä on keskittynyt myös Istiklan molemmille puolille, joten alueella oli mukavasti hulinaa kellon ympäri. Yöelämää tuli testattua mm. Amsterdamista tutun Supperclubin osalta. Supperclub oli semisti pettymys Amsterdamin aitoon ja alkuperäiseen verrattuna; ruoka oli tylsää ja DJ:n soittama setti oli jopa omaan hyvinkin laajaan musiikkimakuun nähden erikoista. Tykkäsin oikeastaan enemmän paikallisen pubin livemeiningistä, jossa revittelivät niin nuoret kuin eläkeläiset.

Taksimin reunoilta löytyi myös Istanbulin modernin taiteen museo; Istanbul Modern, jossa pistäydyin sunnuntaina. Museon ravintola oli todellinen löytö, jonne osuin vahingossa aamukaffelle. Se muistutti kovasti Tukholman saman tyylilajin museota avarina ikkunoineen ulapalle. Harmi, että näin talvella ei tarennut istua terassilla, sillä näköala Bosborinsalmelle ja Kultaiseen sarveen oli mahtava Hagia Sofian ja Sinisen moskeijan silhuetin piirtyessä taustalla. Tässä siis ehdoton vierailu- ja ravintolasuositus seuraaville Istanbulin kävijöille, eli Istanbul Modern!




Istanbul Modern



Istanbulissa on helppo siirtyä jalkaisin paikasta toiseen, sillä perusnähtävyydet ovat lähekkäin. Kehnon kelin takia käytin itse kuitenkin paljon ratikoita, jotka olivat puoli-ilmaisia (alle euron per matka).  Taksimin seutu on myös hyvin mäkistä, joten jalkoja säästääkseen kannattaa hyödyntää alueen ratikka- ja metrolinjoja.

Istanbulin nähtävyydet

Vaikka olin Istanbulissa vain 1,5 päivää, ehti ajassa näkemään ja tekemään nähtävyyksistä tärkeimmät. Vanhan kaupungin alueen, eli Sultanahmetin turistitärpit sijaitsevat n. 1 km säteellä toisistaan, joten ne oli helppo kiertää yhden päivän aikana; Hagia Sofia, Sininen moskeija, basaarit,  Cemberlitas hamam sekä maanalainen vesisäiliö. Hamam jäi ensikertalaisen mieleen varsin erilaisena kylpyläkokemuksena, kun menin sinne sunnuntaina semisti krapulaisena. Istanbulin suurimman ja perinteisimmän kylpylän kupolin alla vieraiden ja ronskiotteisten pesijöiden kovaääninen keskustelu veden loiskeen seassa ei juuri mahdollistanut odottamaani lepohetkeä. Ympärillä vellovasta kakofoniasta huolimatta lämpimällä marmorikivellä makaaminen tuntui todella rentouttavalta, varsinkin kun ulkona oli alkanut taas sataa lunta ja tuuli todella jäätävästi. Hammamissa toimitaan aina tietyn kaavan mukaisesti, johon ensikertalaisen kannattaa hieman tutustua ennen vierailuaan. Cemberlitasin hammam on tosin turistialueella sijaitsevana tottunut meihin untuvikkoihin ja opastukset olivat selkeästi myös englanninkielellä. Sisäänpääsymaksu vaihtelee 19-30 euroon, riippuen haluamastasi ”palvelupaketista”. Halvin vaihtoehto sisältää vain sisäänpääsyn pyyhkeen ja kuorimahansikkaan kera ”tee se itse”-periaatteella. Maksamalla hieman extraa saat pesijän suorittamaan itsellesi tuon perinteisen kuorinta-pesu-hierontarituaalin.
Alkuun sinut ohjataan omaan pieneen pukeutumishuoneeseesi, johon voit jättää kaikki tavarasi. Hammamissa liikkuessa pukeudutaan ainoastaan pieneen lantiopyyhkeeseen, jonka sisältyi sisäänpääsymaksuun. Aluksi siis rentoudutaan ja odotellaan ihon pehmenemistä kupolin alla sijaitsevalla kuumalla marmorisella pesulavalla noin 15 minuuttia. Tämän jälkeen oma pesijäsi tulee noutamaan sinut ja aloittaa rituaalin ihonkuorinnalla, jonka jälkeen tulee saippuapesu ja hieronta. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä vuosisatoja vanhaa perinnettä, sillä vierailusta jäi rento fiilis tulevaa pitkää Pekingin lentoa varten. En tosin tiedä mikä olisi sitten paras ja suositeltavin hamam Istanbulissa, sillä vierailemani hamam oli jo perushinnaltaan sieltä ylemmästä päästä turistien runsaan määrän takia, jonka jälkeen vielä avoin tippien kinuaminen joka paikassa oli hieman kiusallista.






Kultainen Sarvi Bosborinsalmelta katsottuna



Egyptiläinen basaari - maustemekka

Muinainen maanalainen vesisäiliö




Istiklan ostoskatu iltahämärässä


Kaiken kaikkiaan Istanbulista jäi hyvä ja eksoottinen fiilis. Mielestäni kaupungissa oli huomattavasti enemmän ”itämaiden” mystiikkaa kuin esim. verrattuna viime vuonna vierailemassani Jerusalemissa tai Dubain vanhassa kaupunginosassa. Kaupunki todellakin on Euroopan ja Aasian sulatusuuni ja se näkyy yhä erittäin vahvasti asukkaiden sekoittaessa hienosti ikivanhoja perinteitä uudempiin länsimaalaisiin tapoihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti