Pekingin ankkaa!: Naapuruston haltuunotto

Tänään aamulla vetäisin kahisevat ylle, lenkkarit jalkaan ja suuntasin lenkille lähimaastoon. Tavoitteena olisi löytää sopivan mittainen lenkkireitti ~10km, jota pystyisi sitten jatkossa rullaamaan ilman karttaa. Nyt matkavarustukseen kuului kartan lisäksi myös käteistä ja kotiosoite kiinaksi, jos eksyneenä sattuisi tarvitsemaan taksikyytiä takaisin. Lonely Planet oppaasta bongasin mielenkiintoisen pyöräilijöille suunnitellun 7km reitin kielletyn kaupungin ja hutongien (ikivanhat asuinalueet) ympärillä, joten päätin kokeilla sitä jalkapelillä.

Tässä vielä Lonely Planetin suosittelema pyöräilykarttakuva lenkkireitistäni

Taivaallisen rauhan aukio, joka on muuten maailman suurin aukio, on alle kilometrin päässä kämpiltä. Se tuli tarkastettua heti lenkin alkupäässä

Maon mausoleumi löytyy myös taivaallisen rauhan aukiolta

Kielletty kaupunki ja Taivaallisen rauhan aukio ovat vierekkäin, joten ne sai tsekattua kätevästi samalla kertaa. Kielletyn kaupungin alue on käsittämättömän suuri, pelkästään kaupungin muurin kiertämällä matkaa kertyy 5 kilometriä. Kiellettyyn kaupunkiin täytyy tehdä vielä erillinen käynti ajan kanssa, jotta pääsisi perehtymään kunnolla paikkaan ja sen mielenkiintoiseen historiaan.

Vallihauta, joka muinoin erotti Kielletyn kaupungin keisarilliset asukkaat Hutongeissa asuvasta rahvaasta

Kielletyn kaupungin jälkeen lenkkireittini vei mukavan rauhalliseen Jingshanin puistoon

Jingshanin puistossa (kuten muissakin Kiinan puistossa) kansalaiset kokoontuvat viikonloppuaamuisin erilaisiin yhteisaktiviteettien pariin. Tässä hurmoksellista yhteislaulua kuoronjohtajan ja orkesterin johdolla!

Laulaminen kuulema poistaa kehosta pahoja henkiä, joten kannattaa laulaa mahdollisimman kovaa!

Vanhuksetkin hyppivät yllättävän ketterästi kahdella narulla!

Paikalliset pelasivat ryhmissä tällaista erikoista "sulkapallopeliä", jossa sulalla varustettua footbagia pomputellaan ympyrässä pelaajalta toiselle.

Kiinalaisilta paritanssi sujuu sunnuntai-aamuisinkin - ja selvinpäin

Reitin puolivälissä on Beihai puisto, joka on kuuluista talviurheiluharrasteista, eli jääluistelusta ja erikoisista jääkelkoista ja -pyöristä.

Myös tällainen motorisoitu jääufo tuli järven jäällä vastaan

Kiinalainen jääpyörä

Jääkelkka, jossa lykitään vauhtia ohuilla metallikepeillä

Pitihän sitä tietysti itsekin kokeilla. Hurjaa vauhtia noilla pääsi jäätä pitkin!

Kolaroituja uhreja

Nanluogu Xian.

Reittini huipentui pohjoisen Hutong-alueelle, joka on siis ikivanhaa kiinalaista asuinaluetta. Näihin vanhoihin mataliin taloihin ei välttämättä vieläkään tule juoksevaa vettä, joten yleisövessat ja -suihkut ovat yleinen näky alueella. Alue on nykyään myös backpackereiden suosiossa, sillä kapeilla kujilla oli paljon hostelleja, minikokoisia baareja sekä kiinnostavan näköisiä kauppoja sekä ravintoloita. Tuonne täytyy päästä ehdottomasti vielä ajan kanssa uudelleen kiertelemään ja ihmettelemään.

Kehitys menee täälläkin nopeasti eteenpäin, sillä monet kapeimmistakin kujista olivat jo autojen tukkoon parkkeeraamia ja vanhojen matalien tiilitalojen ja -pihojen vieressä saattoi nousta todella kalliin näköisiä kerrostaloja, kuten alla.

Viereisessä hökkelissä kuivatetaan vielä lihoja ikkunalla, kun naapuritontilta nousee moderni, ilmastoitu luksuskerrostalo.

Lenkin jälkeen iltapäivällä lyhensin to do-listaani ja otin taksin kohti supermarkettia. Asuntoni lähellä ei ole yhtään "normaalihintaista" supermarkettia, vaan ainoastaan erikoistuotteille erikoishinnoiteltuna. Täytyi päästä joko Carrefouriin tai Wall martiin. Pyysin alakerran vastaanottovirkailijaa kirjoittamaan tarvitsemani speksit kiinaksi, jotta osaan ostaa oikeat tuotteet sitten kaupasta...pyykinpesuainetta, huuhteluainetta, henkareita, maitorahkaa, sokeroimatonta mehua yms.

Pysähdyin matkalla myös Pekingin kuuluisalla feikkitorilla, eli Pearl Marketilla. Nappasin sieltä mukaan halpoja puuvillasukkia ja muovisen suojakuoren Mac Bookilleni. Pearl marketin aulassa osui silmääni hauska yksityiskohta, eli ystävämme Tavja Halonen oli käynyt olympialaisten aikaan myös paikan päällä - liekö ostanut lisää lippalakkeja itselleen?

Pear Marketilta matka jatkui sitten vihdoin Carrefouriin, joka olikin varsinainen kokemus rauhallisen sunnuntain päätteeksi. Lähiristeyksestä alkaen meno oli kuin Stokkan hulluilla päivillä - se väenpaljous ja tunkeminen! Jatkossa taidan ostaa kiltisti tarvitsemani tuotteet lähimarketeista vähän kalliimmalla tai käyttää Carrefourin kotiinkuljetusta.